Takaisin etusivulle

Carbonara

italia

Carbonara (lausutaan: /karboˈnaːra/) on yksi roomalaisen keittiön neljÀstÀ klassisesta pastaruoasta. Sen suosio perustuu yksinkertaisiin mutta voimakkaisiin raaka-aineisiin, jotka muodostavat tÀydellisen tasapainon suolaisuutta, rasvaa ja kermaisuutta.

PyhÀt ainesosat

Aito roomalainen carbonara ei sisÀllÀ kermaa, sipulia eikÀ valkosipulia. Sen sielu muodostuu viidestÀ raaka-aineesta:

  1. Pasta: Perinteisesti kÀytetÀÀn pitkÀÀ pastaa kuten spagetti tai rigatoni-putkipastaa, joka vangitsee kastikkeen hyvin.
  2. Guanciale: Suolattu porsaan poski on vÀlttÀmÀtön. Sen rasva sulaa kastikkeen pohjaksi ja antaa ruoalle ominaisen pÀhkinÀisen maun.
  3. Kananmuna: KÀytetÀÀn joko kokonaisia munia tai pelkkiÀ keltuaisia (tai niiden sekoitusta) luomaan samettinen rakenne.
  4. Pecorino Romano: Lampaanmaidosta valmistettu suolainen ja kova juusto on carbonaran perinteinen valinta. Joskus sekaan sekoitetaan hieman miedompaa Parmigiano Reggianoa.
  5. Mustapippuri: Vastajauhettua mustapippuria kÀytetÀÀn runsaasti tuomaan vastapainoa rasvalle.

Valmistus

Carbonaran valmistus on taitolaji, jossa lĂ€mpötilan hallinta on kriittistĂ€. Ruoan “kermaisuus” ei tule kermapurkista, vaan kemiallisesta prosessista nimeltĂ€ emulsio. Kun kuuma pasta sekoitetaan kananmunista ja raastetusta juustosta tehtyyn massaan yhdessĂ€ pastan keitinveden ja guancialen rasvan kanssa, muodostuu kiiltĂ€vĂ€ ja paksu kastike. Suurin virhe on kuumentaa pannua liikaa sekoitusvaiheessa, jolloin kananmuna kypsyy kokkeliksi emulsion sijaan.

Historiasta ja nimestÀ

Ruokalajin alkuperÀstÀ on useita teorioita. Suosituimman mukaan nimi juontaa juurensa sanasta carbonaro (hiilenpolttaja), ja mustapippuri kuvastaa hiilipölyÀ lautasella. Toisen teorian mukaan ruoka syntyi toisen maailmansodan loppupuolella Roomassa, kun italialaiset kokit yhdistivÀt amerikkalaissotilaiden muona-annosten pekonin ja munajauheen paikalliseen pastaan.

Italiassa carbonara on ruokalaji, jota kunnioitetaan sen puhtaiden makujen vuoksi. Kerman kÀyttöÀ pidetÀÀn pyhÀinhÀvÀistyksenÀ, sillÀ se peittÀÀ alleen guancialen ja pecorinon hienovaraiset aromit, joita carbonaran on tarkoitus korostaa.

Resepti

Valmistus
10 min
Kypsennys
15 min
Kokonaisaika
25 min
Annokset
2 annosta

Ainesosat

  • 200 g spagettia tai rigatonia
  • 100 g guancialea (tai pancettaa)
  • 2 isoa kananmunan keltuaista
  • 1 kokonainen kananmuna
  • 50 g Pecorino Romano -juustoa raastettuna
  • Runsaasti vastajauhettua mustapippuria
  • Suolaa (pastan keitinveteen)

Valmistusohjeet

  1. Pane suuri kattilallinen vettÀ kiehumaan. LisÀÀ suolaa maltillisesti, sillÀ juusto ja liha ovat suolaisia.
  2. Poista guancialesta nahka ja leikkaa liha noin puolen senttimetrin paksuisiksi suikaleiksi.
  3. Paista guancialea kylmÀllÀ pannulla keskilÀmmöllÀ, kunnes rasva sulaa ja palat ovat rapeita. Nosta pannu syrjÀÀn.
  4. Sekoita kulhossa kananmunat, keltuaiset ja raastettu pecorino tasaiseksi massaksi. LisÀÀ joukkoon reilusti mustapippuria.
  5. KeitÀ pasta al dente -kypsyiseksi. Ota talteen noin 1 dl keitinvettÀ ennen valutusta.
  6. LisÀÀ valutettu pasta pannulle guancialen ja sen rasvan joukkoon. Sekoita hyvin.
  7. SiirrÀ pannu pois liedeltÀ (erittÀin tÀrkeÀÀ, ettei muna kypsy kokkeliksi).
  8. Kaada muna-juustoseos pastan joukkoon. LisÀÀ tilkka keitinvettÀ ja sekoita voimakkaasti, kunnes muodostuu kermainen ja kiiltÀvÀ emulsio.
  9. Tarjoile vÀlittömÀsti ja viimeistele vielÀ ripauksella pecorinoa ja mustapippuria.